Koira vetää hihnassa. Näin veto loppuu

Koira vetää, koska veto on toiminut. Lyhyt versio on tuo. Jokainen kerta kun kireä hihna on vienyt koiraa lähemmäs sitä lyhtypylvästä, koira on oppinut yhden asian: eteenpäin nojaaminen tuottaa tulosta. Kolmen vuoden ikäinen koira on tehnyt tuon toiston tuhansia kertoja.

Se on hyvä uutinen. Opittu tapa voidaan purkaa, ja se tapahtuu nopeammin kuin useimmat odottavat, kun toistot kääntyvät toiseen suuntaan.

Kyse ei ole johtajuudesta

Suomenkielisiltä keskustelupalstoilta löytyy yhä ohjetta, jonka mukaan vetävä koira yrittää johtaa ja se pitää saada tietämään paikkansa. Selitys kaatuu yhteen havaintoon: sama koira, joka vetää hihnassa, kävelee vapaana ihmisen vieressä ilman ongelmia. Jos kyse olisi asemasta, se ei muuttuisi hihnan mukana.

Vedon takana on kaksi tavallista mekanismia. Ensimmäinen on vastarefleksi: kun jotain painaa tai vetää, elävä olento nojaa vastaan. Sinäkin nojaat, jos joku vetää hihastasi. Toinen on vahvistuminen: veto vei eteenpäin, joten veto kannatti.

Kolme asiaa, ja siinä on koko rutiini

Tarvitset litteän pannan tai valjaat, noin puolentoista metrin hihnan ja taskun nameja. Rullahihna ei sovi tähän, koska siinä hihnan pituus muuttuu koko ajan ja koira ei voi oppia mitään pituudesta, jota ei ole.

Käännös, ennen kuin hihna kiristyy

Katso hihnaa, älä koiraa. Sillä hetkellä kun hihna on kiristymässä mutta ei ole vielä kireä, käänny rauhallisesti ympäri ja kävele toiseen suuntaan. Ei nykäystä, ei komentoa, ei ääntä.

Yksi yksityiskohta ratkaisee ja se jää useimmilta huomaamatta: hihnassa täytyy olla löysää ennen kuin käännyt. Kireällä hihnalla kääntyminen on nykäisy kaulasta, ja se opettaa koiran jännittämään itsensä valmiiksi. Sekunti liian aikaisin on parempi kuin sekunti liian myöhään.

Pysähdys, kun hihna on jo kireä

Jos käännös ei ehtinyt, pysähdy. Jalat maahan, käsi paikallaan, ei vetoa takaisin. Odota. Koira kokeilee ensin lisää vetoa, koska se on toiminut aina ennen. Kun se lopettaa hetkeksi tai katsoo taakseen, hihna löystyy itsestään.

Sano siinä hetkessä jokin sana, jonka sanot aina samassa kohdassa, ja anna nami. Sana ei ole taika, se on ajoituksen merkki sinulle itsellesi. Sen jälkeen jatkatte kävelyä, ja koira on juuri saanut palkkion löysästä hihnasta.

Missä tätä harjoitellaan Suomessa

Ensimmäiset viikot harjoitellaan siellä, missä ei ole muita koiria. Se tuntuu luovuttamiselta ja se on päinvastoin: kaksikymmentä rauhallista lenkkiä opettaa enemmän kuin yksi lenkki, jolla koira ylikuormittuu kolme kertaa.

Talvi asettaa tähän yhden käytännön reunaehdon, joka kannattaa ottaa vakavasti. Liukkaalla asfaltilla pysähdys ei ole sinun hallinnassasi, ja vetävä koira liukkaalla on se tilanne, jossa ihmiset kaatuvat. Marraskuusta maaliskuuhun siirrä harjoittelu hiekoitetulle polulle, lumiselle pururadalle tai kentälle. Pito on tässä harjoitteessa väline, ei mukavuus.

Pimeä on toinen reunaehto. Jos et näe hihnaa, et näe sitä hetkeä jossa se on kiristymässä, ja koko käännös perustuu siihen hetkeen. Otsalamppu tekee tästä harjoitteesta mahdollisen marraskuussa, ja se on halvempi kuin mikään varuste jota kaupassa tarjotaan vetämiseen.

Anna nuuskimiselle oma aika

Yksi syy vetoon on se, että koiralla ei ole muuta tapaa päästä nuuskimaan kuin mennä sinne itse. Sovi lenkille kaksi tilaa: kävelyosuus, jolla hihna on löysä ja mennään eteenpäin, ja nuuskimisosuus, jolla koira saa valita suunnan ja käyttää aikaa.

Vaihda tilaa aina samalla sanalla. Kun nuuskimiselle on oma hetki, kävelyosuudella vetämisen syy vähenee, koska koira tietää että se hetki tulee. Tämä ei ole taika eikä se korvaa toistoja, mutta se poistaa yhden syyn vedon takaa.

Kaksi koiraa yhtä aikaa

Kahden koiran kävelyttäminen samaan aikaan on Suomessa tavallista, ja se on myös se tilanne jossa tämä harjoite ei toimi. Kun toinen koira vetää, toinen oppii vetämään, ja käännös vie molemmat samaan suuntaan riippumatta siitä kumpi teki mitä. Emme myöskään tee kahden koiran haaraa emmekä suosittele tähän sellaista.

Ensimmäiset viikot kannattaa siis kävellä yksi koira kerrallaan. Se on ikävä neuvo, koska se tarkoittaa kaksi lenkkiä yhden sijaan, ja se on silti se mikä toimii.

Mitä varusteet tekevät ja mitä ne eivät tee

Yksikään panta, hihna tai valjaat ei lopeta vetämistä. Se on rehellinen lause ja se on myös se lause, joka erottaa harjoitteen kaupasta.

Valjaat ovat Suomessa oletus, ja se on hyvä oletus näiden viikkojen aikana: veto menee rintaan ja hartioihin eikä kaulaan. Me emme tee valjaita, joten tämä neuvo maksaa meille kaupan. Pantaa pidetään silloin kun ei kävellä, ja siinä ovat nimi ja nimilaatta.

Pantamme on litteä pikalukkosolella suljettava panta. Emme tee puolikiristävää emmekä kuristavaa pantaa, joita Suomessa haetaan paljon. Emme ota kantaa muiden välineisiin, mutta yhden asian sanomme: kipuun perustuva väline ei opeta koiralle, mitä sen pitäisi tehdä sen sijaan. Se opettaa vain, että eteenpäin nojaaminen sattuu, ja jäljelle jää koira joka ei tiedä mitä tehdä.

Rullahihna kannattaa jättää tämän harjoitteen ajaksi kokonaan pois. Kiinteä pituus on koko harjoitteen perusta, koska koira oppii sen pituuden, ja rullahihnassa sitä pituutta ei ole.

Milloin kannattaa hakea apua

Jos veto on niin voimakasta, että pysyminen jaloillaan on kysymys, tai jos koira nousee takajaloilleen ja rähisee samalla, kyse ei ole enää pelkästä vedosta. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä kouluttajaan, joka työskentelee palkkaamalla eikä rankaisemalla. Muutama tunti maksaa vähemmän kuin kolme kuukautta lenkkejä, joilla kukaan ei opi mitään.